Kävin tänään äänestämässä kunnallisvaaleissa. Taisi olla ensimmäinen kertani, sillä muistaakseni olin viime kerralla vielä kirjoilla vanhalla kotipaikkakunnallani, ja en kokenut, että minun olisi mitään mieltä äänestää siellä. Tällä kertaa sen sijaan pystyin äänestämään asuinpaikkakunnallani. Perehdyin etukäteen netissä ehdokkaisiin, jotta löytäisin sellaisen, jonka kokisin puolustavan minun tärkeinä pitämiäni asioita. Sain sellaisen vaikutelman, että puolueella on yllättävän vähän merkitystä ehdokkaiden ajatusmaailmaan. Tällä en tietenkään väitä, että puolueella ei olisi väliä, onhan sillä toki ja itsekin valitsin ehdokkaan osittain puolueen perusteella, vaan sitä, että nykyään vaikuttaa siltä, että ei haluta ottaa kantaa mihinkään kovin jyrkästi. Kyse on enemminkin painotuseroista, ja saman puolueen sisällä vaikuttaa taas hyvinkin erilaisia yksilöitä. En ole niin hyvin perillä poliittisesta historiasta enkä politiikasta muutenkaan, joten en osaa esittää mitään asiantuntavaa mielipidettä, mutta kaipaisin ehkä jotain radikaalimpia mielipiteitä kuuluviin myös poliittisella areenalla. Jos ei muuta, niin tämä herättäisi keskustelua ja kenties avaisi uudenlaisia näkökantoja asiohin. Nykyään ollaan jämähdetty paikoilleen, eivätkä asiat tunnu etenevän suuntaan tai toiseen. Tai jos etenevät, niin väärään suuntaan, joka on minun näkökulmastani siirtymistä liikaa oikealle.

Tämän hetkinen tilanne on YLEn puoluekannatusmittarin mukaan edelleen se, että kokoomus on ykkösenä, ja sitä seuraa Keskusta sekä SDP. Vaikuttaa samalta kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, silloin tosin olin enemmän järkyttynyt siitä, että Kokoomus on kohoamassa suurimmaksi puolueeksi. Mikään kolmesta suuresta ei aseta tärkeimmiksi arvoiksi samoja kuin minä. Vihreitä arvoja esiintyy toki kaikilla puolueilla, mutta isolla osalla ne jäävät muiden arvojen jalkoihin. Samoin solidaarisuus heikoimmassa asemassa olevia kohtaan vaikuttaa jäävän muiden arvojen jalkoihin. Eihän tämä, kuten eivät myöskään vihreät arvot, edistä talouskasvua, ainakaan yhdestä näkökulmasta tulkittuna. Minulle itselleni olisi tärkeää, että yrittäisimme elää niin, että ekologinen jalanjälkemme olisi mahdollisimman pieni ja kehitys kestävällä pohjalla. On tärkeää turvata puhdas ja elinkelpoinen ympäristö myös tuleville sukupolville, ja tämän vuoksi on tärkeää olla asettamatta taloudellisia näkökantoja joka kerta ekologisten edelle. Toinen tärkeä asia on saada perustoimeentuloturva reilummaksi. Tällä hetkellä etuuksien taso on niin alhainen, että lähes 10% kuntien asukkaista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Luku on vielä suurempi, kun otetaan huomioon työttömyysturvan varassa elävät. Ja toimeentulotuenhan pitäisi olla vain viimeisijaista, eli pääasiassa muilla tuilla pitäisi tulla toimeen. Työuran ollessa pätkittäisempää kuin aikaisemmin, yhä useampi joutuu liikkumaan työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan välillä. Ikävä kyllä nämä kaksi on huonosti koordinoitavissa yhteen, ja tästä seuraa usein se, että etuuksia peritään takaisin tai ihmiset joutuvat odottamaan tuen alkamista kohtuuttoman kauan. Tämäkin ajaa ihmisiä toimeentulotuen saajiksi. Etuuksien tason pitäisi olla sen verran korkeampi, että pienempi osa ihmisistä joutuisi viimeisijaisten tukimuotojen varaan. Samaten tarvitaan parempaa koordinointia, jotta ihmiset kokisivat tulleensa kohdeilluiksi oikeudenmukaisesti, saisivat säilyttää ihmisarvonsa, ja pystyisivät liikkumaan helpommin statuksesta toiseen. En usko, että tämä tekisi työnteosta yhtään vähemmän houkuttelevaa, päinvastoin.